Neurologinen kuntoutus
Tarjoamme neurologista kuntoutusta ihmisille, joilla on keskushermoston (CNS) häiriö tai vamma. Tämä tarkoittaa, että hoidamme ihmisiä, joilla on monia eri diagnoosiryhmiä, esim.
- Aivohalvaus
- Traumaattiset aivovammat
- Guillain-Barrén oireyhtymä
- Multippeliskleroosi (MS)
- Parkinsonin tauti
- Selkäydinvammat
- Lihasdystrofia ym.
Hoidamme myös henkilöitä, joilla ei ole neurologista diagnoosia, mutta jotka kuitenkin tuntevat, että heillä on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia eli asento-ongelmia, jotka voivat johtaa lihasheikkouteen ja kipuongelmiin.
Neurologisen kuntoutuksen tavoitteena on minimoida keskushermoston toimintakyvyn heikkeneminen ja optimoida toimintakyvyn palautuminen (Gjelsvik & Syre 2016). Aivot ja hermosto ovat plastisia eli muuttuvia. Plastisuus tarkoittaa siis aivojen kykyä sopeutua ja muuttua. Aivojen plastisuus on tärkeää ihmisen kaikissa elämänvaiheissa, joskin eri tavoin. Aivot muokkautuvat uudelleen paitsi kehittyvässä lapsuudessa myös myöhemmin aikuisuudessa, mikä tarkoittaa, että aivot ovat elinikäisesti plastiset, mikä tarkoittaa, että aivot reagoivat ympäristöön, jossa elämme, ja siihen, mitä koemme. (Gjelsvik & Syre 2016, Purves ym. 2019).
Raaseporin Fysioterapiassa useilla fysioterapeuteilla on neurologisen kuntoutuksen lisäkoulutus, ja työskentelemme uusimpien neurokuntoutusperiaatteiden mukaisesti (Maier ym. 2019, Nielsen ym. 2015).
Bobath konsepti/lähestysmystapa
Raaseporin Fysioterapian terapeuteilla on sekä perus- että jatkokoulutus Bobath-konseptissa, joka on yksi yleisimmin käytetyistä kuntoutuskonsepteista neurokuntoutuksessa (Vaughan-Graham ym. 2019).
Bobathin konsepti on maailman laajimmin käytetty lähestymistapa neurorehabilitointiin, ja siinä otetaan huomioon neurologisen sairauden vaikutukset koko ihmiseen hänen yksilöllisessä kontekstissaan. Bobath-käsitteen kliinisessä soveltamisessa keskitytään perusteelliseen liikeanalyysiin, jossa otetaan huomioon valikoiva liike, asennonhallinta ja aistitiedon rooli, jotta voidaan laatia liikediagnoosi, joka ohjaa hoitoa ja arviointia. Bobathin konseptin periaatteiden mukainen kuntoutus sisältää päivittäisten toimintojen harjoittelua, tehtäväkohtaista harjoittelua, kotona tapahtuvaa harjoittelua, omatoimista harjoittelua ja toimenpiteitä kehon toimintojen optimoimiseksi. Bobathin konseptin mukaan tavoitteena on aina saavuttaa mahdollisimman tyypillinen liikkumismalli (Michielsen, M et al 2019).
Lisätietoja Bobath-konseptista on saatavilla osoitteessa Ibita.org
Toinen tuki työlle neurologisen fysioterapian alalla on Affolter konsepti. Bobathin ja Affolterin konseptit soveltuvat sekä lapsille että aikuisille.
Affolter-konsepti
Affolter-konsepti soveltuu esimerkiksi aivohalvausasiakkaiden ja lasten hoitoon, joilla on oppimis- tai sosiaalistumisvaikeuksia, esimerkiksi ADHD tai autismi. Affolter-konsepti on moniammatillinen, ja sitä voivat käyttää fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, terveydenhuollon ammattilaiset ja opettajat. Affolter-konsepti on analyysi- ja hoitomalli, jota käytetään jokapäiväisessä toiminnassa. Se perustuu siihen, että asiakkaan aistihavaintojen ja muiden ulkoisten ärsykkeiden organisointi on häiriintynyt. Hoidon tavoitteena on tarjota aistitietoa, joka tukee asiakkaan havaintoa, ja auttaa asiakasta jäsentämään tietoa. Kun tiedon organisointi paranee, ongelmanratkaisu ja vuorovaikutus päivittäisessä elämässä helpottuvat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että päivittäisissä toiminnoissa saatu aistitieto on edellytys sille, että aivot pystyvät järjestämään kaiken aivoihin saapuvan tiedon. Tunnetieto on siis edellytys taitojen oppimiselle ja uudelleen oppimiselle. Affolter-konseptin mukaisen hoidon tuloksena käyttäytymishäiriöt, äänihäiriöt/jännitysongelmat, motoriset häiriöt, kielelliset häiriöt ja kognitiiviset ongelmat lievittyvät.
Lisätietoja Affolter-konseptista affolter.info tai apwschweiz.ch (saksaksi).
Kirjallisuus:
Affolter, F. & Bischoffsberger, W. Kielihäiriöisten lasten ei-verbaaliset havainto- ja kognitiiviset prosessit – Kohti uusia puitteita kliinistä interventiota varten. Lawrence Erlbaum Associates Publishers, Mahwah, New Jersey, Lontoo. 2000.
Affolter, F. Havainto, vuorovaikutus ja kieli. Springer Verlag, New York. 1991.
Kleim, JA. 2008. Kokemuksesta riippuvaisen hermoston plastisuuden periaatteet: vaikutukset aivovaurion jälkeiseen kuntoutukseen. Supplement: Journal of speech, Language and Hearing Research, 2008: 51: 225-239 s.
Gjesvik, B & Syre, L. 2016. The Bobath concept in Adult Neurology, toinen painos.Georg Thieme Verlag KG.285 s.
Maier M , Ballester BR , Verschure P. Motoriseen oppimiseen ja aivojen plastisuusmekanismeihin perustuvan aivohalvauksen jälkeisen hermorepabilitaation periaatteet. Frontiers in Systems Neuroscience. joulukuu 2019 ;13 artikkeli 74, 1-18
Michielsen, M., Vaughan-Graham, J. A., Holland, A., Magri, A., & Suzuki, M. (2019). Bobath-käsite – malli kliinisen käytännön havainnollistamiseksi: vastaus Michielsenin ym. kommentteihin. Disability and rehabilitation, 41(17), 2109-2110.
Nielsen J-B, Willerselev-Olsen M, Christiansen L, Lundbye-Jensen J, Lorenzten J. Science-Based Neurorehabilitation: Recommendations for Neurorehabilitation From Basic Science. Journal of Motr Behavior. 2015; Vol,47 No1.2015. 7-17 pp.
Purves et al. 2019. Neurotiede. 5. painos.
Vaughan-Graham, J., Patterson, K., Zabjek, K., & Cott, C. A. (2019) Tärkeitä liikekäsitteitä: kliiniset ja neurotieteelliset näkökulmat. Motor control, (00), 1-21.